Smartup Factoryn työpajassa nuoret testasivat innovaatioitaan kauppakeskuksessa – “Tehtävä ei ollut vaikea, vaikka aluksi jännitti”

Matti Pihlajamaa ja Mika Välitalo ohjeistivat nuoria Smartup Factoryssa. Omaa innovaatiotaan askartelemassa olivat muun muassa Pawan Pandey (vas.) ja Huda Mahad Abdullah Adan.

Päivän aikana syntyi uusia ajatuksia oppimiseen ja kulttuurien kohtaamiseen.

Uusia harjoittelutapoja karateen, eri kansalaisuuksien kulttuuripäivä, oheistoimintaa kirjastoihin. Siinä esimerkkejä innovaatioista, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret loivat Smartup Factoryn työpajassa. Vuosisadan rakentajien finalisteihin lukeutuva Smartup Factory testasi kuuden nuoren kanssa, miten ajatushautomon menetelmät toimivat käytännössä.

Smartup Factoryn malli tulee Ugandasta, jossa Plan International Suomi on kehittänyt ajatushautomon. Sittemmin menetelmää on käytetty Etiopiassa, ja nyt Vuosisadan rakentajat -kilpailussa malli tuodaan Suomeen.

Smartup Factoryn tarkoituksena on opettaa käyttäjälähtöistä palvelusuunnittelua, ja sen kautta luovaa ongelmanratkaisukykyä. Olennaista on se, että kaikki nuoret taustasta riippumatta saavat käyttäjälähtöisen suunnittelun koulutusta. Toinen tärkeä askel on opittujen taitojen hyödyntäminen oman tulevaisuuden suunnittelussa.

“Nyt testasimme mallin vaihetta, joka käydään läpi ennen omaan tulevaisuuteen keskittymistä. Työpajassa oli tarkoituksena luoda jotakin, mistä muutkin nuoret voivat hyötyä”, kertoi Planin maahanmuuttajatyön suunnittelija Anna Peltoniemi.

Muita nuoria hyödyttäviä innovaatioita syntyi työpajassa lopulta helposti. Työhön oli annettu tarkat ohjeet, joissa lähdettiin liikkeelle haastattelemalla ryhmän muita osallistujia. Haastattelujen pohjalta nuoret tarttuivat johonkin ongelmakohtaan, jonka he halusivat korjata.

Huda Mahad Abdullah Adan halusi kehittää idean, joka kannustaisi nuoria vaikuttamaan aktiivisemmin yhteiskuntaan. Lopputuloksena oli ajatus Vuoden nuori vaikuttaja -palkinnosta, joka innostaisi 11–20-vuotiaita nuoria luomaan vaikuttamisen keinoja. Yhtenä esimerkkinä hän esitteli nettisovelluksen, jossa voi kertoa ajatuksiaan yhteiskunnasta.

“Tehtävä ei ollut vaikea, koska saimme niin paljon apua ohjaajilta. Aluksi jännitti, miten onnistun, mutta lopulta kaikki meni hyvin ja opin paljon uutta.”

Huda Mahad Abdullah Adan ja Lina Shuaib olivat työpari Smartup Factoryn työpajassa.

Nuorten työpajapäivä huipentui jalkautumiseen Helsingin Kampin kauppakeskukseen. Siellä nuoret kertoivat ideoistaan täysin tuntemattomille ihmisille ja pyysivät heiltä palautetta ideansa kehittämiseen.

Idean esittelyä varten nuoret olivat tehneet havainnollistavia askarteluja. Jokaisella oli siis innovaatiostaan eräänlainen pienoismalli, jonka avulla ideaa oli helpompi selittää auki muille.

Ideoiden esitteleminen ventovieraille tuntui työpajaan osallistuneesta Lina Shuaibista jännittävältä. Shuaibin keksinnön tarkoituksena oli saada nuoret innostumaan kirjastossa käymisestä. Tähän ongelmaan hän oli pohtinut ratkaisuksi oheistoimintaa, kuten vaikkapa zumba-tuokioita.

Kauppakeskuksen vilinässä monet kulkivat Shuaibin ja muiden nuorten ohitse, mutta myös kiinnostuneita kuuntelijoita löytyi.

“Aluksi esitteleminen oli vaikeaa, mutta sain kehuja ideastani. Jotkut oikein kysyivät, milloin tällaisia tapahtumia järjestetään”, Shuaib kertoi.

Omien ideoiden altistaminen palautteelle on tärkeä osa Smartup Factoryn toimintaa. Kun ideoista saa kommentteja, niitä pystyy myös kehittämään, oli kyse sitten oman elämän suunnittelusta tai yleisestä innovaatiosta.

Huda Mahad Abdullah Adanin idea havainnollistui askartelun avulla.

Työpajan tarkoituksena oli selventää Smartup Factoryn tekijöille, miten nuoret omaksuvat innovoimisen mallin. Anna Peltoniemi oli iloinen siitä, ettei heitä tarvinnut patistaa ideoimaan, vaan uusia ajatuksia syntyi kuin itsestään. Myös ideoiden esittely sujui hienosti.

“Rohkaisemme mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria. Siksi halusimme kartoittaa myös sitä, miten hyvä kielitaito nuorilla täytyy olla, jotta he omaksuvat menetelmän. Tämänpäiväisen työpajan perusteella malli vaikuttaa toimivalta”, Peltoniemi sanoi.

Työpajan osallistujilla oli vain noin 10 minuuttia aikaa askarrella oma ideansa.

RT Litin luovan kirjoittamisen työpaja inspiroi rodullistettuja naisia ja tyttöjä – “Kirjoittamalla saan viestini eteenpäin”

 

Kirjoittaminen on oiva itseilmaisun keino, mutta myös avain monenlaisiin ammatteihin. RT Litin järjestämässä työpajassa rodullistetut nuoret naiset ja tytöt kuulivat, millaista on työskentely kirjallisuus- ja kustannusalalla.

“Joka päivä, kun lähden kotoa ulos musliminaisena, kohtaan monenlaisia asioita. Se ei ole ikinä yksinkertaista, ja siitä haluaisin kirjoittaa”, sanoi 20-vuotias Hafsa Guled.

Guled oli mukana Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun finalistitiimi RT Litin järjestämässä luovan kirjoittamisen työpajassa. Kirjailijan urasta haaveileva nuori nainen oli etsinyt samankaltaista kurssia jo pitkään, mutta vastaavaa toimintaa oli vaikeaa löytää tai se osoittautui liian kalliiksi.

“Tällainen maksuton, avoin toiminta on tosi tärkeää. Rodullistamisesta on vaikea puhua, mutta kirjoittamalla saa viestin eteenpäin. Ensimmäinen kirjani voisikin kertoa musliminaisen arjesta”, Guled kertoi.

Eniten Guled odotti päivän toiminnallista osuutta, jossa 14-29-vuotiaat ryhmäläiset pääsivät testaamaan taitojaan erilaisissa kirjoitusharjoituksissa. Kirjoittamiseen nuoret saivat eväitä kirjailija Ranya Paasoselta. Paasonen kävi läpi muun muassa sitä, millaisia vaikeuksia hän on itse urallaan kohdannut.

“Tärkein oppini on, ettei hyvää kirjoittajaa tarvitse aina ajatella hyvänä tarinankertojana. Hyvä tarina saattaa syntyä muunkin kuin ennalta kuvitellun juonen kautta. Se voi saada alkunsa jostakin havainnosta, tunteesta tai tapahtumasta”, Paasonen sanoi.

Hafsa Guled kuuli työpajasta ystävältään, joka tiesi Guledin pitävän kirjoittamisesta.

Ennen kirjoitusharjoituksia osallistujat saivat kuulla vinkkejä kustannusalalle työllistymisestä kustantamo S&S:n kustannuspäällikkö Mirjam Ilvakselta.

Ilvas muun muassa kertoi, miten ja millaisella koulutuksella alalle useimmiten työllistytään. Hän avasi myös sitä, miten kustantamot valitsevat uusia kirjailijoita riveihinsä. Neuvoja tuli myös siihen, miten omaa kirjoittamista kannattaa lähestyä, jos mielii kirjailijan uralle.

“Kannattaa lukea ja kirjoittaa paljon. Niiden avulla harjaantuu kirjoittajana. Kun tarjoaa tekstiään kustantamolle, pitää olla selvät sävelet siitä, mitä haluaa sanoa ja kenelle”, Ilvas ohjeisti.

17-vuotias Noora Rantola yllättyi siitä, miten paljon hyviä ja konkreettisia neuvoja työpajasta sai. Erityisen iloinen hän oli siitä, että rodullistetuille naisille ja tytöille järjestetään kirjoittamiseen kannustavaa toimintaa.

“On tärkeää, että näistä asioista puhutaan, ja että saa mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Minulle kirjoittaminen on juuri itseilmaisua, sen kautta voin heijastaa itseäni ja yhteiskuntaa”, Rantola pohti.

Noora Rantolalla on unelmia kirjoittamisen suhteen, mutta myös psykologian opinnot kiinnostavat.

RT Litin työpaja keräsi kustantamo S&S:n tiloihin 13 osallistujaa, joista monet olivat ensimmäistä kertaa mukana  Ruskeat tytöt -median järjestämässä toiminnassa.

“Todella hienoa saada ihan uusia tyyppejä innostumaan kirjoittamisesta. Sana työpajasta oli levinnyt paljon somen kautta”, Ruskeiden tyttöjen päätoimittaja Koko Hubara iloitsi.

“Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin”, hän jatkaa.

RT Litin työpajassa oli tarkoitus myös jakaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa.