Miltä nuorten hyvinvointi näyttää nyt ja tulevaisuudessa? Vuosisadan Rakentajat -haastekilpailun blogi julkaisee vieraskynäkirjoituksia nuorten hyvinvoinnin rakentajilta ja asiantuntijoilta, jotka katsovat aihetta kukin omasta näkökulmastaan. Nyt ajatuksistaan kertoo Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.
Eräs huolestuttavimmista uutisista viime aikoina on ollut tieto siitä, että peruskoulunsa päättävistä nuorista osan luku- ja kirjoitustaito ovat huonolla tolalla. Kuten ylipäätään eriarvoistumiskehityksessä Suomessa, myös lukemiseen pätee se, että isolla osalla nuorista ei ole mitään ongelmaa, mutta osa nuorista jää sivuun positiivisesta kehityksestä. Tämän negatiivisen kehityksen taustalta paljastuu ruma totuus: huono-osaisimpien perheiden lasten lukutaito on heikentynyt eniten, kun hyväosaisissa perheissä lukutaidon taso on pysynyt hyvänä.
Luetaan lapsille ja kannustetaan nuoria lukemaan
Maailma on täynnä tutkimusta, joka osoittaa lukemisen hyödyllisiä vaikutuksia niin yksilöihin kuin yhteisöihin. Lukuisista tutkimuksista tiedetään, että mitä enemmän lapsille luetaan ja heidän kanssaan puhutaan, sitä paremmat kielelliset kyvyt heille kehittyvät ja sitä paremmin he menestyvät myös koulussa. Samalla tiedetään, että koteja tutkiessaan sosiologit ovat huomanneet matalasti koulutettujen ihmisten kodeissa tavallista vähemmän kirjoja. Äitiyspakkauksessa on mukana yksi loruttelukirja. Voisiko pakkauksessa olla mukana enemmänkin lukemista?
World Economic Forumin mukaan lapsuudenkodin kirjojen määrällä ja aikuisiän tulokehityksellä on positiivinen yhteys: mitä enemmän kotona oli kirjoja, sitä korkeammat tulot olivat aikuisiällä. Kirjat itsessään eivät tietenkään kasvata palkkaa, vaan kirjoihin liittyvä sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman ilmapiiri kodeissa, joissa luetaan, kannustetaan opiskelemaan, seurataan maailman menoa ja keskustellaan siitä yhdessä myös lasten kanssa. Tutkimukset kertovat myös siitä, kuinka esimerkiksi lukutaidottomuuden ja rikollisuuden välillä on yhteys. Jos huonolle ololle ei ole sanoja, jos tunteita ei kyetä ilmaisemaan, saattaa paha olo purkautua väki- tai ilkivaltana.
Lukeminen yhtäältä lisää mielikuvitusta ja tietoa maailmasta ja ymmärrystä erilaisista todellisuuksista, se myös lisää empatiakykyä, luo pitkäjänteisyyttä ja kykyä viedä asioita päätökseen (kirja kerrallaan loppuun), se mahdollistaa lasten ja vanhempien yhteisiä hetkiä ja ennen kaikkea se tuo arkeen iloa ja uusia kokemuksia.
Pidetään huolta koulutuksesta ja kirjastoista
Suomalainen koulutusjärjestelmä on kiistatta onnistunut ja sitä tullaan jatkuvasti maailmalta opiskelemaan. Se kohtaa kuitenkin jatkuvia haasteita, eikä vähäisimpinä surullisia laskevia PISA-tutkimustuloksia tai koulutukseen kohdentuvia rajuja leikkauksia sen eri tasoilla. Huolestuttavimpia leikkauksista ovat ammatilliseen koulutukseen kohdentuvat kiristykset, jotka osuvat paikoin niihin nuoriin, joista julkisuudessa tunnutaan olevan eniten huolissaan. Tai kiristykset varhaiskasvatukseen, josta hyötyvät eniten heikoimmassa asemassa olevat lapset.
Laadukkaat kirjastot ovat kuntien jalokiviä. Ne ovat yhtäältä olohuoneita, joihin kuka tahansa voi mennä ja uppoutua kirjallisuuden, lehtien tai musiikin maailmaan ja toisaalta myös ihmisten kohtaamisia mahdollistavia rentoja tiloja, joissa järjestää tilaisuuksia ja vaihtaa kuulumisia. Vaikka digitalisaatio pakottaa myös kirjastoja pohtimaan paikkaansa uudestaan, on kirjastoilla mahdollisuus houkutella mukaansa ihmisiä vauvasta vaariin juuri yhdistämällä erilaisia hiljaisia tiloja ja yhteisöllisempiä paikkoja ja tapahtumia.
Koulut ja kirjastot ovat menestyksemme salaisuuksia, lukemisen sanansaattajia, ne muuttavat monen nuoren elämää enemmän kuin ehkä ymmärrämmekään. Puolustetaan niitä yhdessä.