Päivän aikana syntyi uusia ajatuksia oppimiseen ja kulttuurien kohtaamiseen.
Uusia harjoittelutapoja karateen, eri kansalaisuuksien kulttuuripäivä, oheistoimintaa kirjastoihin. Siinä esimerkkejä innovaatioista, joita maahanmuuttajataustaiset nuoret loivat Smartup Factoryn työpajassa. Vuosisadan rakentajien finalisteihin lukeutuva Smartup Factory testasi kuuden nuoren kanssa, miten ajatushautomon menetelmät toimivat käytännössä.
Smartup Factoryn malli tulee Ugandasta, jossa Plan International Suomi on kehittänyt ajatushautomon. Sittemmin menetelmää on käytetty Etiopiassa, ja nyt Vuosisadan rakentajat -kilpailussa malli tuodaan Suomeen.
Smartup Factoryn tarkoituksena on opettaa käyttäjälähtöistä palvelusuunnittelua, ja sen kautta luovaa ongelmanratkaisukykyä. Olennaista on se, että kaikki nuoret taustasta riippumatta saavat käyttäjälähtöisen suunnittelun koulutusta. Toinen tärkeä askel on opittujen taitojen hyödyntäminen oman tulevaisuuden suunnittelussa.
“Nyt testasimme mallin vaihetta, joka käydään läpi ennen omaan tulevaisuuteen keskittymistä. Työpajassa oli tarkoituksena luoda jotakin, mistä muutkin nuoret voivat hyötyä”, kertoi Planin maahanmuuttajatyön suunnittelija Anna Peltoniemi.
Muita nuoria hyödyttäviä innovaatioita syntyi työpajassa lopulta helposti. Työhön oli annettu tarkat ohjeet, joissa lähdettiin liikkeelle haastattelemalla ryhmän muita osallistujia. Haastattelujen pohjalta nuoret tarttuivat johonkin ongelmakohtaan, jonka he halusivat korjata.
Huda Mahad Abdullah Adan halusi kehittää idean, joka kannustaisi nuoria vaikuttamaan aktiivisemmin yhteiskuntaan. Lopputuloksena oli ajatus Vuoden nuori vaikuttaja -palkinnosta, joka innostaisi 11–20-vuotiaita nuoria luomaan vaikuttamisen keinoja. Yhtenä esimerkkinä hän esitteli nettisovelluksen, jossa voi kertoa ajatuksiaan yhteiskunnasta.
“Tehtävä ei ollut vaikea, koska saimme niin paljon apua ohjaajilta. Aluksi jännitti, miten onnistun, mutta lopulta kaikki meni hyvin ja opin paljon uutta.”
Nuorten työpajapäivä huipentui jalkautumiseen Helsingin Kampin kauppakeskukseen. Siellä nuoret kertoivat ideoistaan täysin tuntemattomille ihmisille ja pyysivät heiltä palautetta ideansa kehittämiseen.
Idean esittelyä varten nuoret olivat tehneet havainnollistavia askarteluja. Jokaisella oli siis innovaatiostaan eräänlainen pienoismalli, jonka avulla ideaa oli helpompi selittää auki muille.
Ideoiden esitteleminen ventovieraille tuntui työpajaan osallistuneesta Lina Shuaibista jännittävältä. Shuaibin keksinnön tarkoituksena oli saada nuoret innostumaan kirjastossa käymisestä. Tähän ongelmaan hän oli pohtinut ratkaisuksi oheistoimintaa, kuten vaikkapa zumba-tuokioita.
Kauppakeskuksen vilinässä monet kulkivat Shuaibin ja muiden nuorten ohitse, mutta myös kiinnostuneita kuuntelijoita löytyi.
“Aluksi esitteleminen oli vaikeaa, mutta sain kehuja ideastani. Jotkut oikein kysyivät, milloin tällaisia tapahtumia järjestetään”, Shuaib kertoi.
Omien ideoiden altistaminen palautteelle on tärkeä osa Smartup Factoryn toimintaa. Kun ideoista saa kommentteja, niitä pystyy myös kehittämään, oli kyse sitten oman elämän suunnittelusta tai yleisestä innovaatiosta.
Työpajan tarkoituksena oli selventää Smartup Factoryn tekijöille, miten nuoret omaksuvat innovoimisen mallin. Anna Peltoniemi oli iloinen siitä, ettei heitä tarvinnut patistaa ideoimaan, vaan uusia ajatuksia syntyi kuin itsestään. Myös ideoiden esittely sujui hienosti.
“Rohkaisemme mukaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria. Siksi halusimme kartoittaa myös sitä, miten hyvä kielitaito nuorilla täytyy olla, jotta he omaksuvat menetelmän. Tämänpäiväisen työpajan perusteella malli vaikuttaa toimivalta”, Peltoniemi sanoi.
