Yhdeksäsluokkalaiset keskustelivat vilkkaasti sosiaalisen median sudenkuopista ja rajoista.
Onko alastonkuvan jakaminen laitonta? Entä sen ottaminen? Entä jos kuvattava on antanut luvan kuvan ottamiseen, mutta kuva leviää somessa vääriin käsiin?
Edellä mainittuja kysymyksiä pohdittiin Sipoonlahden koululla Someturvan luennolla, eivätkä vastaukset olleet yksiselitteisiä. Vuosisadan rakentajien finalisteihin lukeutuva Someturva laittoi sipoolaiset yhdeksäsluokkalaiset punnitsemaan erilaisia sosiaalisessa mediassa sattuneita tapauksia, joissa rikollisten tekojen rajat ovat hämäriä.
Someturvan tarkoituksena on luoda lakipalvelua tarjoava mobiilisovellus, josta nuori voi hakea apua kohtaamaansa sopimattomaan käytökseen. Sovellukselle on tekijöiden mukaan tilausta, sillä vihapuhe ja kiusaaminen verkossa ovat vakavia ongelmia. Jopa 500 000 suomalaisnuorta on joutunut loukkauksen kohteeksi somessa.
“Tämä teema on tosi tärkeä. Harvoin tulee ajatelleeksi, että somessakin voi rikkoa lakia”, sanoi 15-vuotias Hilla Honkanen, joka osallistui Sipoossa Someturvan luennolle.
Someturvan tiimi esitti vierailullaan nuorille konkreettisia esimerkkejä somekiusaamisesta. Ryhmä pohti yhdessä, miten tapauksissa täyttyvät rikoksen tunnusmerkit. Esimerkkeinä oli muun muassa alastonkuvan levittäminen sekä perheen henkilökohtaisten asioiden vuotaminen isolle joukolle.
“Esimerkit olivat tosi hyviä ja samaistuttavia. Kaikki olivat sellaisia, että tiedän ainakin yhden henkilön, joka on kokenut saman”, Honkanen kertoi.
Sipoonlahden koulun opettaja Elisa Hurmerinta oli innoissaan Someturvan vierailusta. Hurmerinnan mukaan kiusaaminen tapahtuu entistä useammin WhatsAppissa tai muualla somessa, eikä tieto tapauksista läheskään aina välity aikuisille.
“Olemme myös tajunneet, etteivät nuoret tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei. Siksi tämä on parasta mediakasvatusta, mitä tällä hetkellä vain voi antaa”, Hurmerinta totesi.
Somekiusaamisen laajuudesta kertoo myös kysely, jonka Someturva toteutti sipoolaisille nuorille vierailun aikana. 60 prosenttia ryhmästä oli kohdannut loukkaavaa käytöstä somessa. 30 prosenttia kertoi tulleensa loukatuksi, mutta ei ollut hakenut apua tilanteeseensa. Kukaan ryhmäläisistä ei ollut saanut apua someloukkauksen käsittelemiseen, vaikka olisi hakenut sitä.
“Juuri avun hakemiseen haluamme Someturvan avulla vaikuttaa. Palvelulle on selvästi tarvetta”, Someturvan Minttu Salminen sanoi.
Rikoksen tunnistaminen on Someturvan toinen tärkeä tehtävä. Sovelluksessa voi ensin kuvailla omalle tai kaverin kohdalle sattuneen tapauksen ja selvittää, täyttääkö se rikoksen tunnusmerkit. Jos tapausta on syytä selvittää tarkemmin, sovellukseen voi antaa myös henkilötietoja.
“Aikuisen ja nuoren välillä on valtava puhumattomuuden muuri. Siksi olisi hienoa, jos nuorilla olisi jokin tapa suojella itseään ja selvittää, miten haluaa asiassa edetä”, Hurmerinta pohti.
15-vuotias Honkanen uskoo, että nuoret haluaisivat käyttää Someturvan kaltaista sovellusta.
“Luulen, että tuollainen sovellus voisi tuoda lisää vastuullisuutta somenkäyttöön. Nuoret tietäisivät, mikä on rikos ja että siitä voi myös jäädä kiinni.”
