Tuomaristo
"Käytössämme olevat työkalut ovat parempia kuin koskaan. Siksi uusia keksintöjä tarvitaan juuri nyt!"
Perttu Pölönen
Keksijä-yrittäjä
Perttu Pölösen keksintö, sävelkello, on voittanut useita kilpailuja, niittänyt mainetta ja jopa lennättänyt keksijänsä kouluttautumaan Kalifornian Piilaaksoon muiden nuorten nerojen keskelle.
Pölösen mukaan nuoren hyvinvoinnille tärkeintä on löytää se oma juttu. Kokeilemalla ja tekemällä löytyy se asia, joka eniten kiinnostaa.
“Kun suunta on selvillä, niin seuraavaksi satasella tekemään!”
Pölönen odottaa haastekilpailusta hyviä tarinoita. Hän haluaa kuulla kilpailijoiden omia haasteita ja ongelmista kumpuavia ratkaisuja.
“Käytössämme olevat työkalut ovat parempia kuin koskaan historiassa. Siksi uusia keksintöjä tarvitaan juuri nyt!”
"Jos me koimme teineinä maailmantuskaa, miten nuoret pärjäävät nyt? Jatkuva tietoisuus maailman menosta voi aiheuttaa halun sulkea itsensä kaiken tiedon ulkopuolelle."
Elise Pietarila
Tuotantoyhtiö Gimmeyawalletin toimitusjohtaja
Tubeconin perustaja
Digitaalista murrosta läheltä seuranneena Elise Pietarilaa mietityttää, miten nuoret pärjäävät digitaalisessa ympäristössä, jonka kohtaamiseen aikuiset eivät heitä pysty valmentamaan.
“Esimerkiksi tubettajilla saattaa olla yhtäkkiä satojen tuhansien seuraajien yhteisö. Se saa miettimään, miten ilmaista itseään vapaasti muut ihmiset samalla huomioon ottaen.”
Internetin jatkuva informaatiovirta voi Pietarilan mukaan aiheuttaa nuorissa myös vastareaktioita.
“Jos me koimme teineinä maailmantuskaa, miten nuoret pärjäävät nyt? Jatkuva tietoisuus maailman menosta voi aiheuttaa halun sulkea itsensä kaiken tiedon ulkopuolelle.”
Pietarilan mielestä ihanteellisin kilpailusta kumpuava ratkaisu lisäisi ihmisten välistä yhteisymmärrystä vastakkainasettelun sijaan. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi jokin yhteisöllinen media tai muu konkreettinen tekeminen.
Pietarila kannustaa myös nuoria osallistumaan haastekilpailuun.
“Olisi hienoa, jos nuoret ratkoisivat nuorten ongelmia. Kisassa on kyse tuoreista näkökulmista, ja nuorilla on ymmärrystä siitä, mitä digitaalisessa maailmassa tapahtuu.”
"Nyt on aika varmistaa, että kaikki ovat mukana tulevaisuuden junassa, eikä yksikään nuori jää asemalle ilman lippua."
Jannica Fagerholm
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja
Jannica Fagerholm uskoo Suomen 100-vuotisjuhlan olevan hyvä hetki suunnata katse tiukasti tulevaisuuteen eli suomalaisiin nuoriin. Hänen mukaansa nuorten eväät viedä Suomea ja pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa eteenpäin ovat loistavat.
“Nyt on aika varmistaa, että kaikki ovat mukana tulevaisuuden junassa, eikä yksikään nuori jää asemalle ilman lippua.”
Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta ja painottaa erityisesti terveen mielen vaikutusta kehon terveyteen ja hyvinvointiin. Fagerholm toivoo haastekilpailulta ratkaisuja, jotka aidosti koskettavat nuoria ja heidän tulevaisuuttaan. Hän uskoo hyvien ideoiden joukossa olevan sekä puhtaasti käytännönläheisiä että pitkäaikaiseen tutkimustyöhön perustuvia ratkaisuja.
“Kaikki, jotka ovat aidosti kiinnostuneita edistämään Suomen ja suomalaisten nuorten tulevaisuutta ja hyvinvointia, rohkeasti mukaan! Tässä kilpailussa palkinto ei ole pelkästään voitto, vaan myös matka.”
"Tässä kilpailussa saavutettu hyvä ei ole keneltäkään muulta pois."
Tuomo Lähdesmäki
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan puheenjohtaja
Suomen satavuotisjuhla on hyvä hetki pysähtyä katsomaan paitsi historiaan, myös eteenpäin. Nuorten hyvinvointiin keskittyvä haastekilpailu on hieno tapa muovata tulevaisuutta, sanoo Tuomo Lähdesmäki.
Lähdesmäki toivoo kilpailuun ideoita, joista hyötyvät sekä tekijät, kohde, että koko yhteiskunta, ja jotka lisäävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
“Monta kertaa asioita ajatellaan nollasummapelinä; kun joku saa jotain, se on toiselta pois. Oikeasti tavoite on positiivisummapeli. Tässä kilpailussa saavutettu hyvä ei ole keneltäkään muulta pois.”
Lähdesmäki ei rajaa kilpailusta ketään pois.
“Hyvän idean takana voi olla mikä tahansa ryhmittymä! Tämä on vapaiden kansalaisten lahja toisilleen. Suomen kansakunnan rakentaminenkin oli iso projekti, jossa oli erilaisia vaiheita ja elementtejä. Vuosisadan rakentajat voi sekin koostua moninaisista tarinoista.”
"Hauskanpito on tosi tärkeää. Ihmisten välisessä olemisessa se on usein voima, joka kantaa eteenpäin."
Maryan Abdulkarim
Vapaa kirjoittaja, yhdenvertaisuusasiantuntija
Maryan Abdulkarim muistuttaa, että nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseksi on tehty paljon toimenpiteitä, mutta ongelmaa ei vielä ole kyetty ratkaisemaan.
“Tällä kilpailulla tavoitetaan ehkä yllättäviä tahoja ja ideoita, jotka eivät ole vielä tulleet esiin.”
Abdulkarimin mukaan moni nuori Suomessa voi hyvin. Samaan aikaan on paljon nuoria, joiden tiellä on monia esteitä.
“Naisasiassa puhutaan lasikatoista: meillä on paljon nuoria, joiden edessä on rautaovet. Niiden takaa ei edes näe, mitä kaikkia mahdollisuuksia heillä olisi. Tarvitaan tietoa siitä, mitä nämä ovet ovat, ja millaisia nuoria niiden taakse jää. Nuoret eivät itse pysty hartiavoimin niitä siirtämään.”
Abdulkarim toivoo kilpailusta löytyvän ratkaisuja, joita kukaan ei vielä ole tullut ajatelleeksi.
“Ei pidä keksiä pyörää uudelleen tai lähteä siitä, että nuoret ovat autettavia kohteita. Pitää tunnistaa se potentiaali ja lahja mikä jokaisessa on, ja miettiä miten se saadaan käyttöön. Ja hauskanpito on tosi tärkeää. Ihmisten välisessä olemisessa se on usein voima, joka kantaa eteenpäin.”
"Kilpailu voi tuoda nuorten moniäänisyyttä näkyvästi esiin nuorille mielekkäällä tavalla ja ketään leimaamatta."
Leena Suurpää
SPR:n nuorten turvatalotoiminnan johtaja
Nuoret jäävät usein marginaaliin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, muistuttaa Leena Suurpää. Samalla unohtuu, että suomalaiset nuoret elävät hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.
“Tämä kilpailu voi tuoda nuorten moniäänisyyttä näkyvästi esiin nuorille mielekkäällä tavalla ja ketään leimaamatta.”
Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta osalle yhteiskunta on yhä vaativampi. Nuoret joutuvat luovimaan monimutkaisissa palvelujärjestelmissä, eikä kukaan ota vastuuta kokonaiskuvasta, Suurpää kertoo.
“Nuoria ei kuitenkaan saisi nähdä vain ongelmina, vaan monenlaisissa rooleissa yhteiskunnassa ja lähiyhteisössään.”
Suurpää toivoo, että kilpailussa katsottaisiin Suomea laajemmin maailmaan. Globaalisti yli puolet maailman väestöstä on nuoria eli alle 29-vuotiaita, Suurpää kertoo. Siksi hän toivoisi mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät vielä tee työtä nuorten parissa.
“Yksikään ryhmä tai ammattikunta ei voi todeta, että nuorten asiat eivät kuulu meille.”
"Olisi hienoa, jos esimerkiksi opiskelijat ja yritykset toimisivat yhteistyössä. Nuorilla on tuoreita ideoita, ja yrityksillä välineitä niiden toteuttamiseen."
Raisa Lesonen
Viestintäpäällikkö, Head Invest Oy
Eija ja Veikko Lesosen säätiön hallituksen puheenjohtaja
Raisa Lesonen on huolissaan siitä, kuinka ääripäät nuorten hyvinvoinnissa kasvavat. Yleisesti nuoret voivat hänen mielestään hyvin, mutta ne, jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti.
“Nuorilla on nykyään paineita löytää se oma juttu ja paikka maailmassa. Ennen mentiin enemmän tietyn kaavan tai odotusten mukaan.”
Lesosta mietityttää myös alueiden epätasa-arvoisuus Suomessa. Tekemisen mahdollisuudet ovat erilaiset syrjäseuduilla ja kaupungeissa.
“Miten kaikkia nuoria voidaan tukea tasavertaisesti ja miten kaikille saadaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja tehdä asioita? Toivon, että kilpailun kautta löydettäisiin työkaluja näiden ongelmien käsittelyyn.”
Lesonen toivoo kilpailulta ratkaisuja, joita voitaisiin monistaa kaikkialla Suomessa ja joiden vaikuttavuus olisi mahdollisimman laaja. Hän kaipaa myös monien eri tahojen yhteistyötä.
“Olisi hienoa, jos esimerkiksi opiskelijat ja yritykset toimisivat yhteistyössä. Nuorilla on tuoreita ideoita, ja yrityksillä välineitä niiden toteuttamiseen.”
“Me on suomen kielen vahvin pronomini, mutta enää ei ole selvää, kuka sen piiriin kuuluu. Mahdollistetaan tulevaisuuden me-henkisempi Suomi niin, että jokaiselle nuorelle löytyy täältä paikkansa.”
Ulla Nord
Me-säätiön toimitusjohtaja
Ulla Nordin mukaan maailmassa ei pitäisi olla meitä ja heitä. Vain me.
Nordin mukaan suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan.
“Huolestuttavaa on, että noin 15 prosenttia nuorista tippuu yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle, ja nämä nuoret putoavat entistä syvemmälle.”
Hän haluaa osallistua suurten yhteiskunnallisten haasteiden kuten lasten ja nuorten syrjäytymisen ratkaisemiseen. Nuorille on rakennettava tukea ja palveluita, jotta he kokisivat olevansa tärkeä osa yhteisöä.
“Kaikille nuorille on tärkeää saada toteuttaa haaveitaan ja mielenkiinnon kohteitaan, kokea onnistumisen iloa ja tuottaa merkittävää sisältöä yhteisössään.”
Nord toivoo näkevänsä kilpailussa tiimejä, jotka rakentavat ratkaisuja yhdessä nuorten kanssa. Hän kannustaa myös nuoria muodostamaan joukkueita itse, koska he parhaiten tietävät, mitä kaipaavat tulevaisuudeltaan.
“Me on suomen kielen vahvin pronomini, mutta enää ei ole selvää, kuka sen piiriin kuuluu. Mahdollistetaan tulevaisuuden me-henkisempi Suomi niin, että jokaiselle nuorelle löytyy täältä paikkansa.”