Usein kysytyt kysymykset
Kuinka suurista asioista voi unelmoida eli minkä kokoluokan ratkaisuja kilpailussa haetaan?
Kilpailussa haetaan kunnianhimoisia, yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja. Tarkoitus ei ole hakea rahaa esimerkiksi oman perustoiminnan pyörittämiseen. Kokoluokka on ennemminkin miljoonia kuin kymmeniä tuhansia. Tässä kilpailussa saa ja pitää ajatella isosti.
Kuinka suuri palkintosumma on?
Palkintosummaa ei ole lyöty lukkoon, vaan se riippuu ratkaisuideoista. Säätiöt ovat varautuneet tukemaan ratkaisuja jopa miljoonilla euroilla, jos ne ovat hyviä ja sisällöltään sellaisia, että ne sopivat mukana olevien säätiöiden rahoitettaviksi säätiöiden omien sääntöjen perusteella. Mukana olevien säätiöiden joukko on hyvin laaja, joten kaikilta aloilta löytyy varmasti ideoita, jotka sopivat Vuosisadan rakentajat -kilpailuun. Tutustu mukana oleviin säätiöihin täältä.
Kannattaako hakuvaiheessa ajatella ratkaisun vaikutusta kaikkialla Suomessa?
Kilpailussa haetaan mahdollisimman vaikuttavia ratkaisua. Ratkaisun skaalaaminen kansalliseksi on varmasti yksi väylä isoon vaikuttavuuteen.
Täytyykö hakuvaiheessa tehdä ratkaisulle budjetti?
Ei tarvitse. Ratkaisuideaa voi kuitenkin selkeyttää, jos mainitsee jonkin suuruusluokan, jonka verran rahoitusta ratkaisun toteuttaminen vaatisi.
Pitääkö hankkeessa olla mukana omaa rahoitusta?
Ei.
Onko hyvä idea riittävä vai tarvitseeko olla kovaa näyttöä, kuinka idea käytännössä toimii?
Hakuvaiheessa riittää, että on hyvä idea, mutta idealla pitää olla uskottava toteutussuunnitelma ja uskottava, pätevä tiimi. Emme edellytä, että tiimillä on vielä hakuvaiheessa näyttöä ratkaisunsa toimivuudesta. Ratkaisua tulee kuitenkin kehitysvaiheessa testata, jotta sen toimivuudesta saadaan ensimmäistä näyttöä.
Mille tasolle vaikuttavuusarviointi tulee hakuvaiheessa tehdä?
Hakulomakkeessa tiimiä pyydetään kertomaan, miten se itse aikoo arvioida ratkaisunsa tavoitteen onnistumista. Jatkoon päässeet tiimit saavat kehitysvaiheessa apua ratkaisunsa vaikutuksen kasvattamiseen ja arvioimiseen.
Millä perusteella jatkoon päässeet tiimit valitaan?
Tutustu ratkaisujen arviointikriteereihin täältä. Ensimmäisessä vaiheessa erityisen tärkeitä ovat hyvä ratkaisuidea ja monipuolinen tiimi.
Miten eri arviointikriteerejä painotetaan hakemuksessa? Onko idea tärkeämpi kuin tiimin kokoonpano?
Hakuvaiheessa tärkeintä on briljantti, oivaltava idea ja lähes yhtä tärkeää on, että tiimillä on uskottava osaaminen ja asiantuntemusta ratkaisun kehittämiseen.
Miksi tiimissä pitää olla jäseninä vähintään kolme eri henkilöä tai tahoa?
Uskomme, että parhaat ja todellista muutosta aikaansaavat ratkaisut syntyvät vain eri alojen ja organisaatioiden yhteistyöllä. Vuosisadan rakentajat -haastekilpailun osatarkoitus on motivoida eri tahoja löytämään uusia kumppaneita sekä perinteisestä poikkeavia ajatuksia ja toimintatapoja.
Voiko tiimissä olla enemmän kuin kolme jäsentä?
Voi.
Keitä minun kannattaa etsiä tiimini jäseniksi?
Tiimillä tulee olla ratkaisun kehittämiseen vaadittava osaaminen. Monipuoliset, eri alojen edustajista koostuvat tiimit ovat vahvoilla eikä jatkoon voi päästä, jos tiimin kaikki jäsenet ovat samalta alalta.
Mieti näin: Kymmenen vuoden päästä, kun ratkaisuni on käytössä ja levinnyt kaikkialle Suomeen, keitä kaikkia tähän on tarvittu?
Miten varmaa tiimin jäsenten sitoutumisen tulee olla hakuvaiheessa?
Kaikkien tiimissä olevien jäsenten täytyy tietää olevansa tiimissä ja sitoutua siihen. Emme kuitenkaan edellytä esimerkiksi allekirjoitettuja sopimuksia aiheesta hakuvaiheessa.
Kuinka pieni taho voi osallistua kilpailuun?
Tiimissä olevien tahojen koko ei ole ratkaiseva asia, mutta kaikkien osallistujien sitoutuminen ja motivaatio ratkaisun kehittämiseen ovat välttämättömiä.
Onko pelkästään yksityishenkilöistä koostuva tiimi mahdollinen?
On.
Saavatko kaikki tiimin jäsenet kuulua esimerkiksi samaan yhdistykseen?
Tämä ei ole este osallistumiselle. Hakemuksessa pitää kuitenkin osoittaa, että tiimillä on tarpeeksi monipuolista osaamista ratkaisunsa kehittämiseen.
Kuinka omavarainen tiimin on oltava? Pitääkö tiimistä löytyä kaikki tarvittava osaaminen (esim. koodaus, graafinen suunnittelu) vai saako ratkaisun kehitysvaiheessa apua muualta?
Finaaliin pääseminen on todennäköisempää, jos tiimissä on jo hakuvaiheessa ratkaisun kehittämiseen tarvittava osaaminen. Tiimiä saa kuitenkin täydentää kilpailun aikana. Jatkoon päässeet tiimit saavat työpajoissa mentoreilta ja huippuasiantuntijoilta tukea ja sparrausta ratkaisun kehittämiseen, mutta rahallista tukea esimerkiksi työvoiman palkkaamiseen ei voida taata. Kannattaakin olla jo hakuvaiheessa ennakkoluulottomasti yhteydessä tahoihin, jotka voisivat tuoda tiimiin vielä puuttuvaa osaamista – kilpailu on varmasti houkutteleva mahdollisuus monenlaisille toimijoille.
Pitääkö tiimillä olla kansainvälisiä kumppaneita?
Ei tarvitse, sillä kilpailun fokus on ensisijaisesti Suomessa. Kansainvälisten verkostojen osoittaminen voi toki olla plussaa hakemuksessa.
Pitääkö kaikkien tiimissä olevien tahojen (esim. järjestö tai yritys) toimia Suomessa?
Ei. Tiimin jäsenten, mentoreiden tai asiantuntijoiden erilaiset kansainväliset taustat ovat mahdollisia. Koska ratkaisuja etsitään alkuvaiheessa kuitenkin keskitetysti Suomen nuorison hyväksi, on hyvä, että tiimissä on riittävästi osaamista Suomen tilanteesta.
Voiko sama tiimi hakea usealla eri idealla?
Voi.
Voiko yksi taho osallistua useaan eri tiimiin?
Lähtökohtaisesti voi, mutta jos pääsee useamman tiimin kanssa jatkoon, on mietittävä, miten aikansa jakaa usean eri idean kesken.
Onko sallittua osallistua samanaikaisesti useampaan haastekilpailuun?
On.
Miten laaja kuvaus tiimistä pitää olla hakulomakkeessa?
Hakemuksessa tiimi tulee kuvata lyhyesti ja ytimekkäästi niin, että lukija ymmärtää, mitä ratkaisun kannalta relevanttia osaamista tiimin jäsen tuo tiimiin. Hakemukseen ei tule liittää esimerkiksi CV:itä.
Onko mahdollista lähteä kehittämään jo aiemmin toteuttamaansa ratkaisua?
Voi, kunhan kehitettävä ratkaisu vastaa kriteerin “uutuus” vaatimuksia:
“Ratkaisu on joko täysin uusi tai se hyödyntää, yhdistää tai soveltaa uudella tavalla olemassa olevaa ratkaisua tai ratkaisuja. Tiimin tulee kyetä selvästi osoittamaan, mikä ratkaisussa on uutta. Ratkaisu ei ole hakukelpoinen, jos se voidaan katsoa selväksi kopioksi olemassa olevasta ratkaisusta.”
Halu kehittää, skaalata, ja/tai levittää jo olemassa olevaa ratkaisua tekee ratkaisusta uuden.
Voiko ratkaisuidea kohdistua rajattuun ikäryhmään?
Kyllä, jos ryhmä sijoittuu ikävuosien 10–26 välille.
Mihin ikärajaus perustuu? (Erityisesti alaikäraja)
Ratkaisuja kehitetään kilpailussa nuorille 10 ja 26 ikävuoden välillä. Ikärajaus on tehty asiantuntijakeskustelujen perusteella. Ikähaarukka on alempi kuin esimerkiksi nuorisolaissa, sillä alhaisempi ikäraja mahdollistaa paremmin myös oivaltavat ennaltaehkäisevät ratkaisut.
Onko ratkaisuideat tarkoitus suunnata suomalaisille nuorille vai kansainväliselle yleisölle?
Vuosisadan rakentajat -kilpailun tarkoitus on lisätä Suomessa asuvien nuorten hyvinvointia. On kuitenkin ehdottoman positiivista, jos ratkaisuidea toimii myös muualla maailmassa.
Jos on useampi samanlainen ratkaisuidea, miten niiden väliltä valitaan? Yhdistetäänkö ne?
Useammasta samanlaisesta ratkaisuideasta valitaan jatkoon se, joka täyttää parhaiten hakukriteerit. Kannustamme kuitenkin tiimejä yhteistyöhön. Kannattaa osallistua hakuklinikoille (8.12. ja 18.1.) sekä seurata kilpailun verkkosivua samankaltaisten ideoiden ja mahdollisten tiimikumppanien löytämiseksi.
Kilpailun sääntöjen kohdan 3.1 mukaisesti järjestäjä voi pyytää tiimiä täydentämään jättämäänsä hakemusta ehtona jatkoon pääsemiselle. Tässä vaiheessa järjestäjä voi siis tuoda samankaltaisia ratkaisuja kehittävät tiimit yhteen ja ehdottaa heille yhteistyötä.
Onko kilpailussa vain yksi voittaja vai jaetaanko palkinnot usealle idealle?
Voittajia voi olla useampia.
Kokoavatko säätiöt yhteisen palkkiosumman yhdelle voittajalle vai rahoittavatko ne vain toiminnalleen sopivia kohteita?
Säätiöt voivat rahoittaa ratkaisuja sekä yksin että yhdessä, kunhan kyseessä oleva ratkaisu sopii kunkin säätiön toimintakriteereihin. Vastaus kysymykseen siis selviää, kun ratkaisuideat ovat tiedossa. Mukana olevien säätiöiden joukko on hyvin laaja, joten kaikilta aloilta löytyy varmasti ideoita, jotka sopivat Vuosisadan rakentajat -kilpailuun.
Milloin hakuaika loppuu?
1. helmikuuta 2017 klo 23:59.
Vaatiiko ratkaisun kehitysvaihe täysipäiväistä sitoutumista?
Kilpailu ei vaadi täysipäiväistä työtä. Kilpailijoiden edellytetään kuitenkin osallistuvan kaikkiin kilpailun työpajoihin ja tapahtumiin sekä kehittävän ratkaisuaan itsenäisesti tapahtumien välillä. Kokemuksiemme mukaan mitä enemmän tiimi käyttää ratkaisunsa kehittämiseen aikaa, sitä paremmin se pärjää kilpailussa.
Kilpailun Boot camp -leiri järjestetään 16.–17.3.2017. Puolen päivän työpajat pidetään 5.4., 17.5. sekä 16.8.2017 noin klo 16–19. Tämän lisäksi tiimien tulee osallistua Säätiöiden ja tiimien tapaamiseen 9.3.2017 sekä Ratkaisujen iltaan 6.9.2017.
Jos tiimi pääsee jatkoon, katetaanko heidän matkakustannuksensa työpajoihin?
Kyllä, halvimman kulkuneuvon mukaan ja rajattuun henkilömäärään asti.
Minkälaisia asiantuntijoita kehitysvaiheen työpajoihin tulee?
Tämä räätälöidään sen mukaan, minkälaiset ratkaisut etenevät kehitysvaiheeseen ja minkälaisia tarpeita niillä on.
Milloin ratkaisuun liittyvän toiminnan pitää alkaa?
Tämä on tapauskohtaista ja sovitaan yhdessä tiimin ja rahoittavan/rahoittavien säätiöiden kanssa, esim. 2.10.2017 tai 1.1.2018 jne. Mitään jo aloitettua toimintaa eli ennen 1.10.2017 tapahtunutta ei kuitenkaan rahoiteta takautuvasti.
Millä aikajänteellä ratkaisuista odotetaan tuloksia?
Yhteiskunnalliset vaikutukset syntyvät usein hitaasti, emmekä edellytä, että ratkaisun aikaansaamat muutokset tapahtuvat heti.
Tiimillä tulee kuitenkin olla hakuvaiheessa käsitys siitä, mitä vaikutuksia he odottavat ratkaisullaan olevan, millä aikavälillä ja miten he arvioivat vaikutusten toteutumista. Ratkaisua testataan kehitysvaiheessa, jolloin sen toimivuudesta voidaan saada ensimmäistä näyttöä.
Saako ratkaisu tuottaa rahaa?
Suurimmalla osalla säätiöistä on säännöissään pykälä, jonka mukaan ne eivät voi tukea voittoa tavoittelevaa toimintaa tai osakeyhtiön normaalia toimintaa. Tätä voidaan kuitenkin katsoa aina tapauskohtaisesti ja löytää ratkaisu, jonka avulla raha voidaan allokoida tiimille säätiöiden sääntöjen mukaisesti, vaikka tiimin jäsenenä olisi voittoa tavoittelevia yrityksiä.
Jos oma ratkaisu menestyy, kenellä sen tekijänoikeudet ovat?
Kaikki oikeudet jäävät tiimille.
Sitoutuvatko säätiöt rahoittamaan ideaa tai hanketta jatkossa pitkäänkin, vai pitääkö jatkorahoitus miettiä itse?
Tämä on tapauskohtaista ja sovitaan myöhemmin säätiöiden ja voittavan tiimin välillä. Lähtökohtaisesti säätiöt ovat valmiita pitkäaikaiseen kumppanuuteen.
Voiko ratkaisuna olla säätiöiden ja/tai yksityisten/julkisten tahojen yhteistyön kehittäminen?
Voi, jos ratkaisu tekee tämän kunnianhimoisella, oivaltavalla ja yhteiskuntaa muuttavalla tavalla.
Julkaistaanko kaikki ideat jossain vaiheessa?
Idean suojan vuoksi hakemuksia ei julkisteta. Hakemukseen laitettavaa yhden lauseen tiivistelmää saatetaan kuitenkin käyttää kilpailun viestinnässä. Jatkoon päässeiden tiimien ideat tuodaan julki ja tiimit sitoutuvat kertomaan ideoistaan itsekin julkisesti.